Nukkuva aurinko

Bändimme jäsenet ovat olleet hetken ympäri Suomea, mutta nyt on tullut viimein aika antaa digitaalisen kynän sauhuta ja kertoilla kuulumisiamme. Vesivahingon jälkeisenä aikakautena emme ole päässeet treenaamaan yhdessä bändinä. Lauantaina olivat ensimmäiset treenit reiluun kuukauteen ja myös sunnuntaiaamu vierähti yhtyesoiton parissa.

Sitä edellisinä päivinä olemme laittaneet treenistämme kuntoon vesivahingon jäljiltä. Hajuhan siellä on edelleen kosteudessa muhinut ja samalla mäntysuopainen mattojen pesun jäljiltä, mutta järjestys on saapunut tilaan aivan uudella tavalla. En tiedä ovatko kaikki muusikot pahvilaatikoiden hamstraajia, mutta jostain syystä tällaista toimintaa on meidän poppooseemme siunaantunut ihan muidenkin edestä. Vesivahingon myötä kuitenkin menetimme suurimman osan pahvilaatikoistamme. 

Jottei tämä kirjoitus kuitenkaan menisi vain pahvilaatikoista puhumiseen ja niiden menetyksen surkutteluun (tai minun tapauksessani ehkä vahingosta iloitsemiseen), julkistan myös täällä blogin puolella ääninäytteemme, jolle on muita reittejä pitkin kertynyt yli 900 kuuntelua! Ensimmäiseksi ääninäytteeksemme valikoitui Nightwishin Sleeping Sun.

Se on kappale, joka ainakin omalla kohdallani on ollut kuin jonkinlainen köynnös elämääni kietoutuneena, ilmestyen eteeni yhä uudestaan eri elämänvaiheissa. Ensimmäiset muistikuvani ovat varmaankin ala-asteelta, kun kappaleen uudessa versiossa valkeamekkoinen Tarja vaelteli sotatantereen keskellä pikkuruisen huoneeni tv:ssä.

Seuraavaksi sinä voit siirtyä näköaistisi sijaan käyttämään kuuloasi. Klikkaa tiesi blogikirjoituksen loppuosasta Soundcloudiimme ja lähde matkalle nukkuvan auringon kanssa.

-Annika

Kuvaa klikkaamalla pääset kuuntelemaan ääninäytteemme!

Ensimmäinen askel

Tämän tekstin aluksi otsikon voi todeta olevan valhe. Kyseessä ei missään nimessä ole bändimme ensimmäinen askel. Jos totta puhutaan, niin askelia ja tapahtumia on tähän parin vuoden treenitaipaleeseen mahtunut monien maratonien verran. Päivänvaloon bändimme ei kuitenkaan tähän päivään mennessä ole päässyt. Moni on varmasti kuullut meidän puhuvan bändistä, ehkä myös epäillyt olemassaoloamme, kun pitkänkään ajan jälkeen esirippu kulisseihimme ei ole auennut.

Tässä me kuitenkin olemme, ihan oikeasti olemassa. Kärsimme käsittämättömistä ongelmista keksiä bändillemme nimeä, mutta kuten lukutaitoiset saattoivat sivun ylälaidasta huomata, bändimme kantaa nimeä Her Alone. Olemme sinfonista metallia soittava yhtye yhdestä joensuulaisesta kellarista, matkaamassa tässä karikkoisessa musiikkimaailmassa. Tällä hetkellä settilistaltamme löytyy covereita, mutta ajansaatossa sen kiemurtelee täyttämään oma tuotantomme. Pitäkää siis aistinne valppaina tulevien yllätysten varalta.

Tästä hetkestä alkaen meitä saa varata keikoille. Mikäli sinulla on tarvetta metallimusiikille elämässäsi, niin heviletti heilumaan ja yhteydenottoa tulemaan. Ääninäytettä musisoinneistamme saa pyytämällä, joten ihan mututuntumalla meitä ei tarvitse buukkailla. Minnehän ensimmäinen keikkamme suuntautuukaan? Jäämme sitä mielenkiinnolla odottamaan. 

-Annika, Iiro, Jesse ja Jyri

Ps. Juhannuksena treeniksellämme oli sattunut meistä johtumaton vesivahinko, jonka seurauksena emme tiedä milloin pääsemme porukalla seuraavan kerran treenaamaan. Toivotaan tilanteen selviävän pian.